Tarja Pyykkö: Herra Kepponen ja myyräntyöt

Herra Velmu Kepponen on onneksi aika leppoisa ja mukava kaveri mitä nyt joskus saattaa sitoa kengännauhasi solmuun kun sitä vähiten odotat, mutta sellaistahan se keppostelu on. Tosin ilkeistä, tyhmistä tai laiskoista ihmisistä herra Kepponen ei pidä ja sellaiset ihmiset saavatkin varautua herra Kepposen vierailuihin.

Muutaman sivun jutuissa herra Kepponen tekee pieniä piloja, ei pelkästään lapsille, vaan myös aikuisille. Herra Kepponen näet seurailee myös heidän tekemisiään ja huonosti käyttäytyvä aikuinen on yhtä lailla vaarassa tulle keppostetuksi kuin lapsi, joka jättää huoneensa siivoamatta tai joka kiusaa muita lapsia.Hauskaa luettavaa kaikille huumorin ja keppostelun ystäville.

Maria Vuorio: Nalle vaarallisilla vesillä

Niilo Benjamin Koskenranta-Korpisuo on nalle ja nallekirjallisuuden professori. Niilo on ystäviensä Martan ja herra Murren kanssa syömässä kaupungin parhaassa kahvilassa kun heidät väärinkäsityksen vuoksi heitetään ulos.

Seuraavana päivänä Niilon ollessa matkalla yliopistolle, hän vie ystävällisyyttään naapurinsa roskat. Harmi kyllä, roska-aitauksen portti rämähtää Niilon takana kiinni eikä hänellä ole roska-aitauksen avainta mukanaan. Ainoa tie pois on pitkin palotikkaita takaisin Niilon seitsemännen kerroksen asuntoon. Matkalla Niilo huomataan, mutta hän onnistuu livahtamaan ajoissa sisälle asuntoonsa. Tai niin Niilo luulee, mutta hän löytääkin itsensä naapurin vyötiäisen asunnosta. Kun viimein Niilo onnistuu livahtamaan omaan asuntoonsa ja kuvittelee voivansa lähteä viimein yliopistolle, ovikello soi ja postin pikakuljetus tuo hänelle laatikon, jossa on tummatukkainen, korkkiruuvikiharainen nukke, joka tuijottaa Niiloa kovin, ilmeettömin posliinikasvoin. Ja tästä Nallen huima seikkailu vasta pääse todenteolla käyntiin.

Kirjavinkkarien kokoontumisajot Espoossa 12.2.2010

Otetaan kirjavinkkien lomaan pieni mainos tulevasta vinkkariaiheisesta koulutuksesta.

—

Kirjavinkkariyhdistys järjestää jo perinteeksi muodostunut kevätseminaarinsa tällä kertaa perjantaina 12.2. Espoon Entressessä. Tällä kertaa puhutaan erityisesti vinkkauksesta käytännön tasolla. Tervetuloa kaikki mukaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä yhdistyksen jäsenyys ole osallistumisen ehtona. Kirjavinkkariyhdistys järjestää seminaarin lopuksi yhdistyksen esittelytilaisuuden ja pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa. Ilmoittautuminen seminaariin sähköpostitse kirjavinkkariyhdistys(at)gmail.com 5.2. mennessä.

Ohjelma

9.00-9.30 Kahvit

9.30-10.30 KuMuKi-vinkkaus. Minna Huuskonen, Antti Nieminen ja Tiina Vallo esittelevät KuMuKi -vinkkausta.

10.30-11.15 Ovatko sensuroidut sarjakuvat lapsille vaarallisia? Mitä sarjakuvaa voi suositella lapsille? Onko jotain sarjakuvaa jota lapset eivät saisi lukea? Helsingin sarjakuvafestivaalien tuottaja Otto Sinisalo puhuu sarjakuvista ja sensuurista.

11.15-12.15 Lounas. (omakustanteinen)

12.15-13.00 Kimppavinkkausta Entresseen nuorille, vinkkareina yhdistyksen hallitus. Tarjolla vinkkausta yksin ja yhdessä, 1.-9. -luokille, perinteisellä ja vapaalla tyylillä. Myös sarjakuvavinkkausta ja Kimppavinkkausta. Paljon vinkkausta tarjolla!

13.00-13.30 Kahvitauko ja keskustelua kirjavinkkauksesta.

13.30-14.30 Kirjavinkkariyhdistyksen esittely + sääntömääräinen vuosikokous

14.30- Entressen esittely (alkaa heti vuosikokouksen loputtua!)

Patrick Carman: Luurankopuro

Ryan on sairaalassa ja kirjoittaa päiväkirjaa. Päiväkirjaa, jonka hän pelkää olevan viimeinen jonka hän ikinä kirjoittaa. Ryan asuu pikkukaupungissa nimeltä Skeleton Creek, Luurankopuro, ja eräänä päivänä hän kiinnostuu miksi kaupungilla on niin kolkko ja pahaenteinen nimi. Paikallisesta kirjastosta käynnistyvä tutkimus paljastaa Ryanille kuitenkin asioita joista hän olisi mieluummin ollut tietämättä. Olisi kannattanut uskoa kirjastonhoitajan varoitusta:” Lukekaa nämä, jos haluatt, mutta jättäkää koko juttu sen jälkeen sikseen. Jos tongitte asiaa pitemmälle, aiheutatte vain harmeja.”

Luurankopuro on intensiivinen, jännittävä kertomus. Pelottavinta ovat kuitenkin kotivideo-tyyppiset nettitallenteet, joissa on mukana kovaakin kamaa. Jos et usko, tarkista omalla vastuullasi http://sarahfincher.com/ . Salasana on: usherintalo.

Jatkoa on tulossa…

Anneli Kanto : Kasi kentälle!

Kasi kentälle! on Futistyttö -sarjan toinen osa. Oona joutuu aina välillä kohtaamaan ykkösosasta tutut ongelmat: Köyhä adoptioäiti ei ole edelleenkään Angelina Jolie vaikka onkin saanut töitä ja koulun tytöt kiusaavat häntä edelleen. Isoveli pyörittää tyhmiä tyttöystäviä kahden nuijan viikkovauhdilla ja oman futisjengin, Tulikärpästen, pelaajat ovat jääneet kesälomalla kuka minnekin ja uudessa seurassa ei ole aina helppoa. Kukaan ei tunne häntä ja päivät käyvät välillä raskaiksi kun elämä on pelkkää koulua ja treeniä. Kun vielä paras kaveri muuttaa toiselle paikkakunnalle on Oonan usko omiin kykyihin koetuksella. Hän päättää kuitenkin näyttää kaikille epäilijöille.

Futistyttö sarjan toisessa osassa Oonan päiväkirja täyttyy taas vauhdikkaista tapahtumista. Kirja toimii itsenäisenäkin teoksena, mutta kannattaa lukea myös ensimmäinen osa, Tulikärpäset.

Neal Layton: Mammuttikoulu pulassa

Mammuttikoulun yksi suurimmista juhlapäivistä on Koulun perustamisjuhla. Ikävää kyllä hyvää juhlaa ovat sotkemassa ihmiset. Oppilaat ja opettajat päättävät kuitenkin, että he eivät anna ihmisten pilata juhliaan, vaan kaikki ovat innolla mukana juhlan valmisteluissa, mutta sitten lumimyrsky estää mammuttikoululaisia lähtemästä kotiin. Eikä lumimyrsky ole ainoa mammuttikoululaisten huolen aihe. Ihmiset, nuo iljettävät olennot, ovat nimittäin saartaneet koulun ja he sytyttelevät jo nuotioita koulun ulkopuolelle mammuttipaistia varten. Juhlan valmistelut kuitenkin jatkuvat, mammuttitanssia harjoitellaan ja rakennetaan juhlaa varten varsin yllättävää mammuttimaista mammuttia.

Päivä toisensa jälkeen tulee lisää lunta ja samaan aikaan ihmiset yrittävät tunkeutua kouluun ja saarretuilta koululaisilta alkavat ruokavarastot jo loppumaan. Pitkän saarron jälkeen mammuttikoululaiset antavat periksi  ja pakenevat koulusta pitkin salaista käytävää. Ihmiset valtaavat koulun, mutta siellä ei ole mammutteja, ei muita eläimiä ja ruokakin on jo syöty loppuun. Sentään juhlia varten kuvaamataidon tunneilla  tehty suuri mammuttimainen mammutti on vielä koulussa ja nälissään ihmiset nostavat keinotekoisen mammutin nuotion päälle tehdäkseen siitä ruokaa. Paha kyllä, mammuttimainen mammutti kätkee sisälleen ihmisten kannalta ikävän yllätyksen…

Juba: Minerva – Jääkarhun sydän

Merinorsujen johtaja Ramses Paksunahka on rikastunut poraamalla öljyä pohjoisnavalta ja hänen tyttärensä Veronika on nuori, kaunis,  erittäin tuittupäinen ja täydellisen kyllästynyt elämään pohjoisnavalla jossa ei ikinä tapahdu mitään. Siksipä Veronika suostuu lähtemään kahville häntä liehittelevän Yrjänän kanssa, mutta vain sillä ehdolla, että Yrjänä tuo hänelle tuoreen jääkarhun sydämen. Valitettavasti jääkarhut on metsästetty jo lähes sukupuuttoon ja enää yksi on hengissä, joten yhteisen kahvihetken hintana on, että Yrjänä tappaa maailman viimeisen jääkarhun.

Rohkea seikkailijatar, Minerva, saapuu pohjoisnavalle lentävällä keinutuolilla pelastamaan maailman viimeistä jääkarhua ja yhdessä yrmeän ja vastahakoisen mutta hyväsydämisen pingviinin Pellervon kanssa hän lähtee etsimään turvapaikkaa maailman viimeiselle jääkarhulle. Legendaarinen Ikuisuuden puutarha voisi tarjota turvaa, mutta matka sinne on pitkä, vaarallinen ja tuntematon. Kuinka ystävysten käy kun on selvittävä sekä merinorsuista, että ankarista pohjoisnavan olosuhteista?

Minerva – jääkarhun sydän on 2009 Finlandia Junior -ehdokas.

Tikkanen, Petteri: Eero

Aikaa on kulunut edellisistä Kanerva-albumeista ja Kanerva on kasvanut nuoreksi naiseksi, joka kokeilee jo tupakanpolttoa ja alkoholia. Eero havaitsee menettäneensä lapsuuden leikkitoverin ja päättää aikuistua itsekin, jotta voisi hengailla jälleen Kanervan kanssa, nyt aikuisten tavalla. Paha kyllä, Kanervan kuvioihin ei enää pari vuotta nuorempi Eero mahdu ja Eero huomaa, että naisten kanssa pelataan eri säännöillä kuin tyttöjen kanssa. Edes Conanista ei ole apua tiukan paikan tullen.

Petteri Tikkanen on kirjoittanut jälleen loistavan sarjakuvan. Aikuiseksi kasvaminen tekee joskus tosi kipeää ja joskus sattuu vielä enemmän. Eero on katkeransuloinen kertomus lapsuuden lopusta, aikuiseksi kasvamisen vaikeudesta ja rakkaudesta.

Gahrton, Måns Unenge, Johan: Huoneen 13 kummitus

Rantasen perhe asuu hotellissa. Ritva-äiti ja pölynimureita kauppaava Roger-isä olivat väsyneet suurkaupunkielämään ja halusivat tilalle jotain muuta. Eräänä päivänä sanomalehdessä oli ilmoitus , jossa kaupattiin hotellia nimeltä Kultainen Teeri ja Roger tarttui puhelimeen melkein miettimättä…

Ehkä maalle muuttamista olisi kannattanut miettiä hetken enemmän. Ehkä. Nyt Rantaset elävät hotellissa joka on kylmä ja jonka huoneessa numero 13 kummittelee. Ja parin kilometrin päähän rakennettu iso ja ajanmukainen Hotelli Grossman uhkaa viedä asiakkaat pieneltä ja hieman syrjässä sijaitsevalta perhehotellilta. Hotelliin kirjautuu kuitenkin bussilastillinen hiljaisuutta ja rauhaa etsiviä lastentarhan opettajia. Pölynimurien, kadonneiden minipossujen ja kummitusten pitäisi siis pysyä hetki hiljaa, mutta kuinkahan mahtaa käydä?

Huoneen 13 kummitus on jatkoa kirjalle Salaperäinen vieras. Kirjan voi lukematta ensimmäistä osaa, mutta miksi et lukisi molempia?

Luettavaa myös muualta

Kirjoista kerrotaan ja lukusuosituksia tarjoillaan myös muualla netissä. Muista vaikkapa Sivupiiri, Kirjavinkkariblogi, Pirkkalan nuortenkirjavinkit tai Omenan kirjapuutarha. Lukeminen kannattaa aina!