Avainsana-arkisto: klassikot

Mauri Kunnas: Aarresaari

Stevensonin Aarresaari on nuortenkirjallisuuden suuria klassikoita. Nyt Mauri Kunnas on tehnyt oman, koiramaisen versionsa kaikkien aikojen aarteenetsintäseikkailusta!

Aarresaari on kirja, jossa kohtaavat merirosvot, valtava kulta- ja jalokiviaarre ja pienen lapsen halu lähteä merille hieman seikkailemaan. Kaikki alkaa kun Pikku-Jimin ja hänen äitinsä majataloon tulee outo merimies, jolla on aivan oikea aarrekartta…

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut, Kuukauden kirja 2012

Robert Arthur: Alfred Hitchcock, 3 Etsivää ja Kauhujen linna

Tämä kirja on vanhempi kuin minä ja jos en olisi kirjastossa töissä olisin kai unohtanut koko kirjasarjan jonka tämä kirja aloitti. Sarja oli laitettu kuuluisan elokuvaohjaajan, Alfred Hitchcockin nimiin, mutta todellisuudessa sillä oli useita kirjoittajia. Kun tästä kirjasta ilmestyi uusi painos, päätin lukea kirjan uudestaan ja sukeltaa hetkeksi takaisin lapsuuteeni. Odotin kokemuksen olevan sellainen kuin nämä lapsuuden sankareihin tutustumiset yleensä ovat: Lievästi nolo ja runsaasti hämillinen. Tästäkö minä todella tykkäsin? Toisin kävi. Kirja oli kestänyt aikaa yllättävän hyvin ja luin sen kertaistumalta loppuun. Olin hieman hämmästynyt. Tämä todella toimii edelleen! Kaikki sarjan osat eivät samaa tasoa ole, mutta ainakin kaksi ensimmäistä eli tämä ja änkyttävän papukaijan tapaus ovat kyllä edelleen must.

Jupiter, Pete ja Bob ovat perustaneet etsivätoimiston. Ensimmäiseksi tehtäväksi Jupiter on valinnut hieman hurjalta kuulostavan aidon kummitustalon löytämisen. Kuuluisa elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock on nimittäin kuvaamassa uutta kauhuelokuvaa ja hän haluaa kuvata sen mahdollisimman aidossa paikassa ja mieluiten oikeiden kummitusten asuttamassa paikassa. Pojat löytävätkin kummitustalon Kaliforniasta. Mykkäelokuvien ajan kauhuelokuvatähti oli kuollut salaperäisissä olosuhteissa ja jättänyt jälkeensä talon, jossa kuulemma kummittelee. Talossa yöpynyt perhe on kadonnut ensimmäisenä yönä jättämättä jälkeäkään, talossa oli nähty useita kertoja sininen varjomainen olento soittamassa urkuja ja kaikki jotka olivat yrittäneet viettää yön talossa olivat poistuneet paikalta hampaat kalisten jo ennen puoltayötä. Kolmikko ei aluksi suhtaudu kummitteluun kovin vakuuttuneeksi, mutta juostessaan ensivierailun jälkeen kauhun vallassa ulos Kauhujen linnasta he ovat valmiita uskomaan hurjimmatkin huhut todeksi…

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut