Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2008

Tilsa, J.:Zoppaa ja zärvintä

 zoppaa

 Zoppaa ja zärvintä kokkaa yhteen J. Tilsan parhaita töitä vuosien varrelta. Tilsa on omaperäinen sarjakuvataiteilija, jonka tarinoissa näkyy surrealistisia vaikutteita. Tilsa jakaa lukijansa niihin, jotka miehen töitä rakastavat ja niihin jotka eivät Tilsaa voi sietää. Kylmäksi jää tuskin kukaan. Piirrostyyli on karu ja pelkistetty. Juonikuvioita kuvaa Pasi Heikuran kommentti Tilsasta: ”Tilsan sarjakuvien jälkeen pöllöt ideat tuntuvat aivan normaaleilta ja järkevät ajatukset jotenkin lapsellisilta. Mitä Tilsaa lukemalla opimme? Ainakin sen, että leijuvaa piimää ei saa ampua, koska se on rauhoitettu!

Tässä on hyvä kooste tarjolla niille, jotka eivät aiemmin ole Tilsaa lukeneet. Vanhoille faneille Tilsa tarjoille sivujen lomassa tietoa työstään.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Virpi Saarinen: Kesäkissa

kesakissa

Sara on melkein kolmentoista ja hän on vihainen, vihainen isälleen joka on luvannut yhteisen loman, mutta lähtenytkin ilman Saraa kahden viikon lomalle Roomaan yksin. Muka työmatkalle. Sara on vihainen äitipuolelleen, joka on raskaana ja hän on vihainen lapselle, jota äitipuoli odottaa. Erityisen raivoissaan Sara on kuitenkin Hiekkaniemen lomakodille joka on vanha maalaistalo keskellä metsää, jonne hänet lähetetään kuin pitovaikeuksien takia kaupattava koira. Siellä ei ole kauppoja, ei kioskia, ei edes naapureita. Tarjolla on vain hiljaisuutta ja herneenpoimintaa.

Kesäpaikan vieraat ovat omituista väkeä. Kuten Saran ikätoveri Dalton, jonka hiukset on suittu geelillä sarviksi ja jonka mielestä sääntöjen noudattaminen on typeryyttä. Daltonin matkassa Sara päätyy Kangastus-nimiseen autiotaloon, jossa he pääsevät hämäräpuuhien jäljille. Ja tutkimusten edetessä Saran vihakin alkaa laantua. Ehkä kesä maalla ja uusi pikkuveli ei olekaan paha asia.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Widmark, Martin: Sinisen peilin antikvariaatti

sinisen-pelin-antikvariaatti

David on 13-vuotias ja aloittamassa ensimmäistä päivää yläasteella. Davidin vanhemmat ovat matkustaneet työkomennukselle Nigeriaan ja kotimaahan jäänyt David asuu vuokralla antikvariaatinpitäjä Melkiorin yläkerrassa. Koulu ei vaadi paljoa ponnistuksia teräväpäiseltä Davidilta ja niinpä hän yleensä torkkuu hiljaa luokassa miettien omiaan. Kavereiden seura ei paljoa kiinnosta Davidia eivätkä luokkatoverit yleensäkään. Kunnes ensimmäisenä koulupäivänä yläasteella hänen viereensä istuu uusi oppilas, Pietarista muuttanut energinen ja säkenöivän älykäs Larissa joka saa Davidin pään sekaisin kertarysäyksellä.

David ja Larissa ystävystyvät heti, mutta samaan aikaan tapahtuu kummia. Melkior katoaa jäljettömiin jättäen ainoastaan salakielisen viestin jälkeensä. Yhdessä David ja Larissa ryhtyvät tutkimaan asiaa ja heille selviää monta outoa asiaa Melkiorista. Hänellä on salainen puutarha täynnä outoja kasveja ja kätketty eläintarha pullollaan hämmästyttävän vanhoja eläimiä. Seinällä on myös itsensä Charles Darwinin Melkiorille myöntämä kunniakirja, josta päätellen Melkior olisi maailman vanhin ihminen. Vihdoin David löytää itselleen osoitetun kirjeen, jossa Melkior kertoo kaiken…

Tapausta selvitellessään David ja Larissa kohtaavat vaarallisia rikollisia aseinaan vain oma nokkeluutensa ja tietämyksensä tietotekniikasta ja luonnontieteistä.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö

Risto RŠppŠŠjŠ ja viimeinen tštterš

Herra Lindberg on kylässä Räppääjillä ja hän syö talon viimeisen keksijäätelötuutin. Keksijäätelö on Riston suosikkijäätelö ja niinpä Rauha lähettää Nellin ja Riston kauppaan hakemaan lisää keksijäätelöä, mutta kaupassa odottaa ikävä yllätys. Ainuttakaan keksijäätelötuuttia ei löydy. Ja myyjän mukaan keksijäätelön valmistus on lopetettu koko Euroopasta. Tämä suistaa Riston pois tolaltaan ja hän sukeltaa pakastealtaaseen etsimään viimeistä tötteröä. Kaupan vartija ei kuitenkaan ymmärrä Riston kärsimyksiä, vaan heittää tylysti hänet pihalle.

Herra Lindbergille tulee huono omatunto kun hän kuulee syöneensä Euroopan viimeisen keksijäätelön ja hän ottaa asiasta selvää ja kuulee, että viimeinen paketti  keksijäätelöä on jäljellä Höljängän kylässä pohjois-karjalassa. Nyt on kiire ennen kuin joku toinen ostaa maailman viimeiset keksijäätelöt. Mutta tavallinen junamatka muuttuukin huimaksi seikkailuksi. Mutta kuka saakaan syödä maailman viimeisen keksijäätelötötterön?

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta kultajahdissa

vaino-ja-rotta-kultajahdissaLehdessä on ilmoitus lemmikkieläinnäyttelystä ja Väinö ja Taneli päättävät ilmoittaa rottansa Hakkaraisen James Bondin mukaan. Väinö houkuttelee myös Melissan mukaan, sillä onhan Melissan Peppi rotta tosi söpö. Kilpailuluokkien nimet ovat kuitenkin Väinön ja kavereiden mielestä hämääviä. Pitäisikö Hakkarainen ilmoittaa lemmikki-, standardi- vai ulkomuotoluokkaan? Tottelevaisuuskilpailu ja rottaralli kuulostavat jo järkevämmiltä, mutta kun Hakkarainen tekee kaiken aina oman päänsä mukaan ja on jo vanha ja laiskahko, niin Väinö päättää aloittaa huolellisesti suunnitellun treeniohjelman, jotta Hakkarainen on huippukunnossa kun kilpailu alkaa. Kisapaikalla ihmetystä herättävät kaikenkarvaiset lemmikit ja lemmikkien omistajat ja kisajännitys saakin Väinön, Tanelin ja Melissan hermostumaan. Vain kaverusten rotat onnistuvat ottamaan rennosti. Ja kun kilpailu alkaa niin Hakkarainen onnistuu pistämään paikan sekaisin, vaikka kerrankin Väinö on vienyt Hakkaraisen jonnekin missä rotat ovat sallittuja vieraita.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Spiegelman, Art: Maus : Selviytyjän tarina

selviytyjan-tarinaMaus on todellista sarjakuvataidetta. Tarinassa limittyvät Artin oma elämä tässä hetkessä isänsä ja tyttöystävänsä kanssa, hänen oma menneisyytensä vanhempiensa kanssa ja Vladekin selviytymistarina toisessa maailmansodassa. Mausissa Art työstää omaa puutteellisuuden tuntuaan keskitysleiristä selvinneen ja käsistään erittäin kätevän isän rinnalla. Kiihkomielisen säästäväinen isä on kuitenkin traumatisoivaa seuraa taiteilijanuorukaiselle. Art tuntee syyllisyyttä, että ajoittain vihaa isäänsä. Kuinka voi vihata jotain joka on kokenut niin paljon kauheuksia ja joka on samalla oma isäsi?

Maus on hätkähdyttävää luettavaa. Se kertoo, ettei ihminen välttämättä opi omista kokemuksistaan mitään. Vladek oli loppuelämässään yhä rasistinen ja saita. ”Eihän shvartsereita ja juutalaisia voi verratakaan”, hän valittaa kun Art tarjoaa tyttöystävänsä kanssa kyydin tummaihoiselle liftarille.

Hienointa Mausissa on kuitenkin, että vaikka se on vakava kertomus vakavista asioista ja tarjoaa runsaasti ajattelemisen aihetta, niin sen voi lukea myös jännittävänä selviytyjän tarinana. Tarina ottaa kantaa, mutta ei pakota lukijaa hyväksymään moraaliaan.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Aho, Tuulia: Maaginen iguaani

maaginen-iguaani

Reino-eno on opettaja jonka kesäloma on juuri alkanut. Yleensä Reino lähtee kesäloman alkaessa lomamatkalle jo kesäloman alkupäivinä. Siperiaan tai Sipooseen, Etelä-Pohjanmaalle tai Etelä-Amerikkaan, rahavaroista riippuen. Tänä kesänä Reinolla ei ole rahaa lähteä pitemmälle kuin Pasilaan, mutta Pasila ei Reinoa kiinnosta. Aamulla sanomalehteään lukiessaan Reino kuitenkin huomaa ilmoituksen jossa lukee:” ANNETAAN HYVÄÄN KOTIIN”

” – Iguaani annetaan ilmaiseksi pitovaikeuksien vuoksi. Irmeli on toista metriä pitkä, kirkkaanvihreä lisko…

–        Vau! Luonteeltaan Irmeli on kiltti kasvissyöjä – ihan niin kuin minä!

–        ”Ethän sinä ole kasvissyöjä.”

– No en – mutta luonteeltani kiltti! Tämä voisi olla parempaa kuin ulkomaanmatka. Sademetsän tunnelmaa lähiökaksiossa! ”

Irmeli saa uuden kodin Reinon luota ja pian Reinon elämä mullistuu täydellisesti – Iguaani ei ollutkaan aivan sellainen lemmikki kuin Reino kuvitteli.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Colfer, Eoin: Legenda maailman tuhmimmasta pojasta

legenda-maailman-tuhmimmasta

Koivulan Valtsulla on neljä veljeä ja silloin omaa vuoroaan kertoa vanhemmille asioistaan saa jonottaa. Äidillä ei ole aikaa ja isä on töissä liian myöhään. Jollekin Valtsu kuitenkin haluaisi kertoa asioistaan. Onneksi on ukki. Ukki työskentelee majakanvartijana ja hänellä on aikaa kuunnella Valtsun juttuja sekä kertoa omia juttujaan Valtsulle. Pian Valtsu ja ukki ajautuvat tarinankerrontakilpaan, jossa kumpikin koittaa peitota toisensa kertomalla toinen toistaan hurjempia tositarinoita.  Tarinoiden muuttuessa yhä hurjemmiksi alkavat Valtsun ongelmat kutistua. Mahtoiko tämä olla kaiken aikaa ukin tarkoituksenakin?

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Widmark, Martin: Kahvilan arvoitus

kahvila-arvoitus

Lasse ja Maija käyvät Vallilan hienoimmassa kahvilassa, Café Marsaanissa, jossa on varas iskenyt jo kahdesti saman vuoden aikana. He ovat hankkineet etsivätoimistoonsa uuden digitaalikameran ja Lasse näppäilee nyt kaiken aikaa ja kakkialla kuvia. Kahvilassa he tapaavat ystävänsä Vallilan poliisimestarin ja häneltä he kuulevat uusimmat tiedot varkauksista. Varas on iskenyt jälleen juuri äsken, vain tunti sitten. Erityisen epäilyttävää on, että jostain varkaat tuntuvat aina tietävän milloin kahvilan kassassa on tavallista enemmän rahaa. Aivan kuin varkaat saisivat joltain kahvilan työntekijältä vihjeen koska kahvilaan kannattaa iskeä. Lasse ja Maija tietävät, että heidän pieni etsivätoimistonsa on saanut uuden arvoituksen selvitettäväkseen ja pian uusi digitaalikamera osoittaa hyödyllisyytensä tapausta tutkivalle etsiväkaksikolle.

Lasse ja Maija asuvat Vallilan kaupungissa ja he ovat luokkakavereita, joilla on yhteinen pieni etsivätoimisto. Vallila on pieni kaupunki, mutta jossa silti sattuu ja tapahtuu. Lasse-Maijan etsivätoimiston aikaisemmista seikkailuista voit lukea kirjoista Sirkuksen arvoitus, Hotellin arvoitus ja Timanttien arvoitus.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Widmark, Martin: Elokuvateatterin arvoitus

elokuvateatterin-arvoitus

Vallilassa on liikkeellä koiravaras. Useita koiria on kadonnut ja omistajilta vaaditaan lunnaita tai he eivät näe enää rakkaita lemmikkejään. Kaikki koirat ovat pienikokoisia ja ne on varastettu samaan aikaan illalla. Muita johtolankoja ei ole ja poliisikin on voimaton. Lasse ja Maija yrittävät parhaansa, mutta johtolankoja ei ole kerta kaikkiaan tarpeeksi. Niiinpä he päättävät lähteä elokuviin katsomaan uutta lännenelokuvaa. Mutta Bio Riossa tuntuukin olevan meneillään jotain epäilyttävää. Lasse kuulee kaiken lisäksi koiran uikutusta. Mahtaneeko joku elokuvateatterin työntekijöistä olla sekaantunut salaperäisiin koiravarkauksiin?

Lasse-Maijan etsivätoimiston seitsemäs tapaus tarjoaa jälleen helppolukuisen, jännittävän ja yllätyksellisen lukuhetken perheen pienimmille dekkarin ystäville. Muista myös Lasse-Maijan etsivätoimiston aiemmat tapaukset.

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut