Virpi Saarinen: Kesäkissa

kesakissa

Sara on melkein kolmentoista ja hän on vihainen, vihainen isälleen joka on luvannut yhteisen loman, mutta lähtenytkin ilman Saraa kahden viikon lomalle Roomaan yksin. Muka työmatkalle. Sara on vihainen äitipuolelleen, joka on raskaana ja hän on vihainen lapselle, jota äitipuoli odottaa. Erityisen raivoissaan Sara on kuitenkin Hiekkaniemen lomakodille joka on vanha maalaistalo keskellä metsää, jonne hänet lähetetään kuin pitovaikeuksien takia kaupattava koira. Siellä ei ole kauppoja, ei kioskia, ei edes naapureita. Tarjolla on vain hiljaisuutta ja herneenpoimintaa.

Kesäpaikan vieraat ovat omituista väkeä. Kuten Saran ikätoveri Dalton, jonka hiukset on suittu geelillä sarviksi ja jonka mielestä sääntöjen noudattaminen on typeryyttä. Daltonin matkassa Sara päätyy Kangastus-nimiseen autiotaloon, jossa he pääsevät hämäräpuuhien jäljille. Ja tutkimusten edetessä Saran vihakin alkaa laantua. Ehkä kesä maalla ja uusi pikkuveli ei olekaan paha asia.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): kirja-arvostelut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s